Merihistoriaa: Guns of Elizabeth I

Meriarkeologit ovat esinetutkimuksen perusteella voineet todeta, että Englanti oli jo vuosia Armadaa vastaan käydyn taistelun jälkeen huomattavasti muita valtioita edellä laivaston asesuunnittelussa.

Koko artikkeli aiheesta BBC:ltä.

Olennaista oli tykkien (ja samalla kuulien) koon standardisointi ja siirtyminen useampiin pienempiin ja samalla nopeammin ammuttaviin tykkeihin. Arkeologi Mensun Bound tarkentaa:

Elizabeth's navy created the first ever set of uniform cannon, capable of firing the same size shot in a deadly barrage. "[Her] navy made a giant leap forward in the way men fought at sea, years ahead of England's enemies, and which was still being used to devastating effect by Nelson 200 years later.

Siis vielä 1800-luvun alussa.

Aiemmin on tiedetty, että Elizabethin aikana Englannin laivastoa alettiin Euroopassa todella pelätä. Nyt näyttäisi löytyneen syy miksi.

Myytävänä: Lapsuudenkotini

Erinomaisesti tössityn putkiremontin seurauksena vanhempani päättivät tehdä ainoan järkevän ratkaisun ja laittaa asuntonsa myyntiin. Seuraava lainaus on asuntoilmoituksesta:

OIVALLINEN TILAISUUS - sijoitusasunnoksi tai omaan käyttöön! Tapiolassa, erinomaisella paikalla Silkkiniityn reunassa hyväpohjainen kulmahuoneisto. Valoisa olohuone kahteen suuntaan olevin ikkuinoin. Parveke itään. Hyvän kokoinen makuuhuone ja keittiö, johon mahtuu ruokapöytä. Kauneinta Tapiolaa - lumoava Silkkiniitty vieressä. Kaikki Tapiolan palvelut kävelyetäisyydellä. Taloyhtiössä on meneillään putkiremontti, jonka yhteydessä kylpyhuoneet saneerataan täysin. Ehdit vielä vaikuttaa kylpyhuonemateriaaleihin! Taloon rakennetaan samalla myös hissi. Remontit valmistuvat aikataulun mukaan kesällä. TÄHÄN KANNATTAA TUTUSTUA - SOVI ESITTELY!

Tervemenoa!

Täytyy tosin myöntää, että Tapiola ei ollut mitenkään huono paikka viettää lapsuutta. Jossain vaiheessa pitäisi tarkemmin palata tämän kasvuympäristön vaikutuksiin myöhemmän elämäni kannalta, sekä tietenkin ympäristön ja vertaisverkostojen osuuteen minän kehityksessä yleensä. Mutta ei nyt, nyt en jaksa.

Jatkoa edelliseen

NYT Berlusconin toilailuista:

ROME — A Milan court on Tuesday handed down a ruling that would send the political establishments of many countries into a tailspin. It found the British lawyer David Mills guilty of taking $600,000 in exchange for lying to protect the Italian prime minister, Silvio Berlusconi.

In Italy, the ruling did not even lead the evening news.

Ei tietenkään.

Tutti Morti

Hyvä Italia, onko nyt hyvä?

Berlusconi lahjoo porukkaa, ja oikeudesta hänet pelastaa parlamentin poikkeuslaki. Silti hänen asianajajansa saa tuomion samasta kamasta. Meillä Suomessa ei ehkä mene hyvin, mutta ei näköjään teilläkään.

Vakavammin ajateltuna nyt olisi hyvä hetki kunnon journalismin hengessä tehdä galluppia italialaisten omakuvasta suhteessa ulkomaihin. Nämä korruptiouutiset kun tuppaavat olemaan lähinnä peruskauraa ainakin Suomessa ja nähtävästi Briteissäkin. Kuinka paljon herran B:n vaikutus näkyykään maan kansalaisten itseymmärryksessä?

Ruotsista taas kuuluu kummia.

Puolet Pirate Bayn kavereita vastaan nostetuista syytteistä tiputettiin oikeudenkäynnin toisena päivänä.

Guardianista:

After being unable to prove in court that illegally distributed files had used The Pirate Bay site – despite clear markers in the files, which are labelled with the Pirate Bay name – the prosecution, representing a swathe of high-profile music and film companies including Warner Bros, MGM, Universal and EMI – had to abandon almost half the charges.

Hesarissa taas:

Syyttäjä Roswall sanoi myös, että huomenna esitettävä syyte tulisi koskemaan vain The Pirate Bayn käyttämän bittorrent-tekniikan osana käytettäviä torrent-tiedostoja.

Syyttäjän lausuntoa on ihmetelty tuoreeltaan. Oikeudenkäyntiä seuraava internet-aktivisti Oskar Swartz kommentoi asiaa blogissaan näin: "Jos ymmärsin oikein, syyte koskee nyt torrent-tiedostojen, ei tekijänoikeudella suojattujen tiedostojen, saataville saattamista."

Asianajaja Samuelsson arvioi, että syyttäjä ei ole kunnolla ymmärtänyt The Pirate Bayn käyttämää bittorrent-tekniikkaa

Meillä on oikeasti kansainvälinen, suorastaan globaali ongelma teknologian kanssa. Suurin osa ihmisistä ei oikeasti tajua missä mennään. Tämä heijastuu vastaavasti erinäisissä asioissa, ei ainoastaan lataamisessa, vaan myös muualla kuten olemme saattaneet lukea Lex Nokian ja muiden osalta Suomessakin. Yhteiskunta on vastaavanlaisessa murroksessa kuin aikanaan työväenliikkeen noustessa 1800-luvulla. Yhtäkkiä totutut toimintamallit ja arvoasetelmat eivät vastaakaan (edes illusorisesti) arkitodellisuutta. Tällöin etenkin valtiollisten valtarakenteiden konservatiiviset rakenteet, lainsäädännöllinen viive etenkin, joutuvat koetukselle.

Voin suoraan todeta, ettei minulla ole oikein mitään hajua mihin suuntaan tässä oikein ollaan menossa, mutta elämmehän mielenkiintoisia aikoja.

Olette jonossa, odottakaa olkaa hyvä

Katsotaan miten käy? Jonotan juuri nyt (klo 07.25) Sonispheren lippuja Kotkan lippupalvelun edustalla. Kivilaattalattia on kova, ja kylmä. Meitä on tässä seitsemän toiveikasta, kuin veljekset lukkarin penkillä rivissä feikkipuuseinään nojaamassa. Pari ryystää kahvia, joku lukee lehteä, kaikki kuitenkin väsyneitä. Vähän toinen meno kuin 2003 loppuvuodesta Tapiolassa. Silloin kastuivat varpaat, tuli flunssa.

Katsotaan miten käy, sillä näistä asioista kuulee aina nykyisin lähinnä huonoa. Miten voi lippujen saaminen ollakaan näin sairaan vaikeata. Onko elintasomme tosiaankin niin korkea, ettei 90 euroa tunnu missään? Vai onko Metallica todellakin niin hyvä? En tiedä, mutta onhan tuo kattaus tietenkin varsin lupaava.

No, jalkani puutuvat ja haluaisin nukkua, enää puolitoista tuntia. Miten sitä tulikin niin vanhaksi? Aikanaan jonotin helposti kolmekin tuntia ulkona kylmässä ilman istumapaikkaa historianfilosofian tenttiin lukien. Ei enää. Jo puoli tuntia tässä on ihan kauheata, mutta katsotaan kohta, miten menee. Pahinta on se, ettei lippujen saamisesta ole siltikään mitään varmuutta. Metallican edellisen keikan myynti osoitti taas kerran valitettavan selvästi ne ongelmat, mitä nykyiseen järjestelmään edelleen liittyy. Internetostokapasiteetti ei koskaan riitä näitä piikkejä, vaan järjestelmä kaatuu epäluotettavuuteensa. Paikalliset lippupalvelut eivät noudata yhteisiä pelisääntöjä, jolloin ostajat ovat epätasa-arvoisessa asemassa.

Katsotaan, miten käy. Onneksi olen nähnyt 'tallican jo kahdesti sateessa ja porotuksessa. No, olisihan tuo retki Poriin ihan hieno kokemus kaveriporukalla. Toivotaan, toivotaan ja venytellään nyt vähän ensin!

Hyvät ystävät

Paljon onnea ja kiitos!

Vapautta, vapautta

En ole tästä kauhistuksesta kirjoittanut. Ei ole tarvetta, sillä asiaa on varsin tyhjentävästi suomittu muualla ja toisaalla. Yhdyn kirjoittajan näkemyksiin täydellisesti. Totean vain, että Suvi Lindén on idiootti, jota ei pitäisi päästää mihinkään valtion edustustehtävään. Lex Nokia on oikeusvaltion irvikuva ja Kimmo Sasi on näkemyksissään todella pelottava tapaus. Teen nämä väitteet omalla nimelläni turvanani sanavapaus pystyyn kuolleesta perustuslaistamme. Mikäli se ei poliitikkoja miellytä, itkekää itsenne uneen.

12§

Sananvapaus ja julkisuus

Jokaisella on sananvapaus. Sananvapauteen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä.

Harvinaisen selvää, eikö?

Kiva kun on kivaa. Minä pyydän teitä kanssaihmiseni, herätkää taistelemaan oikeuksienne puolesta, eduskunta ei sitä näköjään teidän puolestanne tee. Valta kuuluu kansalle, valta lähtee yksilöstä, ei virkamiehestä tai poliittisesta urabroilerista. He ovat vain meidän palvelijoitamme, ja jos eivät tätä ymmärrä...

Nyt on helmikuu. On aika helmikuun antimanifestin: Vapautta!

RevoLucian: Bale Out

Tää on hyvä, todella hyvä!

Tunnustuksia hääbändindiläiseltä osa 1.

Vietin perjantai illan taas harjoituksissa, alkoivat kuuden maissa ja päättyivät varusteiden pakkaamiseen puoliyhdentoista maissa. Eilen aamupäivällä roudasimme kamat hienoon Empire-taloon Helsingin vanhaan ytimeen, pystytimme kaiken ja vedimme intensiivisen soundcheckin. Pieni tauko ja aloimme valmistautua itse keikkaan. Keikka alkoi illalla ja loppui vähän ennen puolta yötä, sitten purku, pakkaus ja poisvienti bändikämpän varastoon (muuan professorin työhuone!). Sänkyyn pääsin vähän ennen kahta tänään.

Toisin sanoen olen viettänyt taas kaiken aikani perjantaista töiden loputtua tähän asti joko musisoimalla tai nukkumalla (tätä tosin vähemmän). Miksi?

Sitä ajattelee heikkoina hetkinä, että pitää olla vähän hullu tehdäkseen vapaa-ajallaan tällaista. Jokainen näistä seteistä on hirveän säädön päässä varsinkin, kun satun asumaan vielä toisaalla ja treenimatkat kestävät aina koko viikonlopun nekin. Soitamme jossain määrin "kuluneita" hittejä vuosien varrelta, emmekä edes omia biisejä.

Vastaus on silti kovin yksinkertainen. Mikään, ei yhtään mikään, voita sitä tunnetta, kun näet omin silmin miten juhlivat ihmiset saavat itsensä iloiseen vauhtiin ja hyvän menon päälle. Se saa vaan todella hyvälle mielelle.

Täytyy tässä välin myöntää, että koska teemme näitä keikkoja tutuille ja puolitutuille, emme ole vielä törmänneet sellaiseen täysin asiattomaan käytökseen settiemme suhteen, joka on valitettavan yleistä maamme hää- ja keikkatilaisuuksissa. Toivon ettemme koskaan törmääkään, sillä silloin hommasta katoaisi nopeasti maku. Hyvät ennakkovalmistelut ja selvä sopimus siitä, mitä tehdään, milloin ja miksi auttavat tilaisuuden läpi. Kun kaikki tietävät etukäteen mikä on mitä, ei idiotismi pääse vallalle jännityksen myötä.

No meillä oli taas hyvä keikka. Tällä kertaa setti oli hiottu jo varsin hurjaan kuntoon. Oikeastaan vain kaksi kappaletta eivät saaneet riemastunutta vastaanottoa, muuten monipuolinen kaikille läsnäolleille ikä- ja nostalgiademografioille suunnattu kokoelma hittejä takasi hyvän menon. Kiitos siitä kuuluu tietenkin myös yleisölle!

Niin ja oma keikan kohokohtani? Katkaisin kielen kesken biisin, mutta nappasin salamana varakepin haltuun, ja uuden plektran hienosta mikkitelinepidikkeestäni ja ehdin seuraavaan riffiin mukaan!

Born ready, baby.

Todellisen tasa-arvon jäljillä

Tästä jutusta voi taas saada nenilleen, mutta tulkoon jos on tullakseen. Tasa-arvokeskustelu on minustakin tuntunut osittain nyrjähtäneeltä. On asioita, joista saa ja pitääkin puhua, ja asioita, jotka ovat niin pahasti tabuja, ettei niitä saisi edes ajatella.

Näiden asioiden jäljillä on lisensiaatti Pasi Malmi perjantaina tarkastettavassa väitöksessään Discrimination against Men – Appearance and Causes in the Context of a Modern Welfare State Lapin yliopistosta. Asiasta lisää Pravdassa artikkelissa Väitös: Lähes jokainen mies kokee sukupuolisyrjintää.

Malmi nostaa esille muun muassa sen, että tasa-arvotilastojen julkistamisessa ei tuoda miehiin kohdistuvaa syrjintää naisiin kohdistuvaan nähden riittävästi esille, vaikka yli kolmannes tasa-arvovaltuutetuille tehdyistä valituksista tulee miehiltä. Miehet eivät Malmin mukaan tiedosta ongelmaa samalla tavalla, eivätkä myöskään osaa sitä naisten tavoin käsitellä.

Erityisesti tämän pitäisi kiinnittää huomiota:

Sen sijaan asevelvollisuudesta ei ole edes käyty kunnollista tasa-arvokeskustelua, vaikka asevelvollisuus laittaa miehet naisia huonompaan asemaan.

Kuten ei Malmikaan, en minäkään halua vähätellä kenenkään kokemuksia, sillä mikään, kehenkään kohdistuva väkivalta ei ole hyväksyttävää. Mietin vain, voisiko avoimempi keskustelu tuoda jotain uutta tähän tilanteeseen.

Viimevuotisten tietojen mukaan 65 % ikäluokan miehistä suorittaa yhä asevelvollisuuden tässä maassa. Tämä tarkoittaa sitä, että kaksi kolmesta miehestä alistuu järjestelmään, jonka yhteiskunnallisista arvovaikutuksista sukupuolisuhteissa ei ole kattavaa tietoa. Kuten Malmin väitöskirjan, joka on toivottavasti hyvä, ja päätyy sellaisena päättäjien tietoon, tapauksessa, voi vain toivoa, että keskustelu avautuu paremmalle, tutkitulle tiedolle sukupuolisista suhteista. Vallitseva käsitys ei tarkoita oikeaa käsitystä.