130-vuotias Eastman Kodak Co on hakeutunut konkurssisuojelumenettelyyn Yhdysvalloissa (NYT artikkeli). Valokuvauksen todellinen pioneeri on käynyt tätä ennen pitkän alamäen digitaaliteknologian yleistyessä ja filmin muuttuessa yhä harvinaisemmaksi. Syynä alamäkeen on lähinnä ollut kelkasta jäänti teknologisesta muutoksesta kuvan alalla. Tulojen romahtaessa pitkäikäisen yrityksen eläkekulut ovat syöneet kannattavuutta ja rahan loppuessa pakottaneet yrityksen saneeraukseen.
Samaan aikaan Suomessa ei ole kattavaa selkeää käytäntöä digitaalisen tiedon tallentamiseen. Yhteiskunta on jo 1001 0110, mutta sen arkisto- ja museopalvelut jäätävät pahasti. Uusi aineisto tulee enenevässä määrin olemaan digitaalista, minkä takia toimijat ympäri maan painivat samojen ongelmien parissa, koska yleistä, varmaa käytäntöä ei ole.
Kiirettä pitää, etteivät kulttuurihistoriallisesti tärkeät aineistot karkaa lapasesta!
Mitä me sitten tarvitsemme?
1. Hyväksytään se, että digitaalisuus on tullut jäädäkseen.
2. Muutetaan arkistointia ja museoita koskeva lainsäädäntö tätä muutosta heijastellen.
3. Otetaan jo olemassa olevat parhaat mahdolliset tallennus- ja suojausmenetelmät käyttöön harkitusti ja hallitusti.
Helppoa? Ei varmasti, mutta ehdottoman pakollista.
Horus Heresy: As Cups for a Wedding
2 kuukautta sitten
Tekstit
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti