Hammond-urku on yhä tänäkin päivänä yhtä kuin klassinen rock (siis se 1960-1970-lukujen jytä). Erityisesti alunperin kirkkokäyttöön markkinoitu C-3 kuuluu monella tutulla kappaleella. Monet ovat näitä laitteita käyttäneet, mutta ehkä suurimmassa vastuussa rockin urkusaundin kehittymisestä on Deep Purple yhtyeessä pitkän päivätyön tehnyt ja juuri edesmennyt Jon Lord.
Lord toi syvän purppuran musiikkiin klassisia vaikutteita, syvyyttä ja tukevuutta. Hänen ja kitaristi Ritchie Blackmoren yhteissoittoa voisi kuvailla kokonaisvaltaiseksi synteesiksi molempien tukiessa toisiaan osana kokonaisuutta.
Lord väistyi Purplesta 2000-luvulla terveyssyiden vuoksi. Itse ehdin nähdä hänet tositoimissa vuonna 1996/7 Helsingissä. Hän ehti olla mukana aivan järkyttävän monella levyllä, useissa eri yhtyeissä. Niille joilla on aukkoja tällä musiikin saralla suosittelen Deep Purplen kertailemista antologialta. Niin minäkin nyt Lordia muistaen teen.
Twilight Imperium: Let's Paint the Blue Fleet
3 viikkoa sitten
Tekstit
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti