Merten mastodontit ja ympäristöongelmat

Kuten muutama vuosi sitten julkisuuteen vuotaneessa raportissa todettiin, meriliikenteen CO2-päästöjä on toistaiseksi pahasti aliarvioitu. Guardianin 13.2.2008 päivätty artikkeli täällä. Maersk, yksi maailman suurista laivausyrityksistä, on tätä pohdittuaan päättänyt tilata aiempaa suurempia konttirahtialuksia. Näillä megalaivoilla on siis tarkoitus tiputtaa saastekuormaa suhteessa kuljetettuun rahtiin. Guardianin artikkeli täällä.

Maersk on tosiaankin tilannut DSME:ltä Koreasta kymmenen kolmois-E -luokan rahtilaivaa. (Lehdistötiedote täällä). Pituutta näillä möhköfanteilla tulisi olemaan 400 metriä, leveyttä 59 metriä, ja kokonaiskorkeutta 79 metriä. Konttikapasiteetti olisi hulppea 18000 TEU:ta. Ja tämähän tarkoittaa seuraavaa:

• Vuosina 2001-2007 Helsingin konttiliikenne oli n. 400 000 vuositasolla, minkä laskennallisesti tällainen laiva hoitaisi käymällä kerran kuukaudessa käännöllä (oikeasti tietenkin suhde lähtevän ja saapuvan välillä ei tähän väänny).
• Kotka muuten on Helsingin tasolla, ja yhdessä ne hoitivat vuonna 2007 yli 60 % koko maan konttiliikenteestä, joka oli 1 600 000 TEU:ta, mikä kulkisi laskennallisesti siis noin 90:llä reissulla näillä laivoilla.
• Lisää Suomen satamaliikenteestä: Suomen konttikuljetukset meritse. Merenkulkulaitoksen julkaisuja 4/2008.

Verrattuna suurimpiin tällä hetkellä liikenteessä oleviin laivoihin, saman varustamon E-luokkaan (ensimmäinen näistä kahdeksasta oli kuuluisa Emma Maersk) nämä jättiläiset kykenisivät kuljettamaan 16 % enemmän kontteja (2500 TEU:ta). Ne olisivat kuitenkin vain kolme metriä näitä pitempiä. Laivat tulisivat käyttöön samalle linjalle Kiinan (Ningbo) ja Euroopan (Rotterdam) välillä.

Maailman ennätyksiä laivoissa voi sihtailla täältä.

Maailman pisin laiva, massiivinen ja hyvin nimetty supertankkeri Seawise Giant pistettiin hiljan lihoiksi Intiassa. Tämä 458-metrinen järkäle upposi Irakin-Iranin sodassa 1988 Hormuzin salmessa ilmahyökkäyksessä. Laiva kuitenkin korjattiin ja palasi liikenteeseen Jahre Viking-nimisenä. Ennen loppua alus toimi paikallaan pysyvänä tankkina Knock Nevis-nimisenä.

Maailman suurimpia aluksia ovat bruttorekisteritonneissa mitattuna taas 1970-luvun lopussa Ranskassa rakennetut Batillus-luokan supertankkerit. Näihin 414-metrisiin mörköihin mahtui 225 000 minimitilavuustonnia öljyä. Laivoja oli neljä, mutta kolme niistä pistettiin palasiksi jo 1980-luvulla, kun öljymarkkinat osoittautuivat kannattamattomiksi tällaisille jättiläisille. Viimeinen näistä purettiin 2003 Pakistanissa.

Valtaosa merten jättiläisistä onkin, tuskin yllättäen, kuljettanut raakaöljyä pitkin poikin valtameriä. 350 m+ -luokassa, muita kuin öljytankkereita ovatkin vain seuraavat:

• Edellä mainitut E-luokan Maerskit
• G-luokan Maerskit
• MSC Danit, MSC Beatrice, MSC Sola, sekä MSC Ivana
• CMA CGM Andromeda
• Royal Caribbeanin Oasis-luokan laivat (suurimmat Suomessa rakennetut laivat koskaan)
• AS-luokan Maerskit

Maailman pisin sota-alus on tietenkin "vain" 342-metrinen lentotukialusvanhus USS Enterprise (maailman ensimmäinen fissiokäyttöinen sellainen muuten). Ja pisimmäksi se varmaan jääkin, sillä uudet Gerald Ford -luokan laivat näyttäisivät jäävän 333-metriin, kunhan nyt ensimmäinen niistä valmistuu.

Maersk, kuten huomaatte on megaluokassa ihan omassa luokassaan. Se on myös saanut paljon kritiikkiä niskaansa merten saastuttamisesta, minkä takia nyt olisi tarkoitus vähentää rahtiin verrattuna suhteellisesti päästöjä jopa 50 %:lla. Kansainvälisillä vesillä päästöjä on toistaiseksi ollut lähes mahdotonta rajoittaa, ja arvioiden mukaan vuoteen 2050 mennessä kuljetusmäärät kolminkertaistuisivat nykyisistä.

"Hyvällä tsägällä" minä pääsen näkemään ensimmäisen 500-metrisen rahtilaivan elinaikanani, ainakin jos merirosvous Intian valtamerellä jatkuu.

Merenkulun turvallisuus ja alueellistaminen

HS käsitteli eilen pääkirjoituksessaan Rovaniemi on Suomen uusin merikaupunki suunnitelmia siirtää liikenteen turvallisuusviraston merellisten toimintojen ohjaus - kyllä, todella - Rovaniemelle. Tarkemmin:

Merenkulun ei pitänyt kuulua alueellistamisen piiriin, mutta kesän aikana kohteiksi on nostettu muun muassa alusrekisteri, merimiesten pätevyyskirjat, merimiesluettelo ja osa luotsausasioista. Näistä useat varustamoita, telakoita, merenkulkijoita ja tavallisia veneilijöitä palvelevat tehtävät edellyttävät laajaa merenkulun asiantuntemusta ja verkostoja sekä kontakteja. Tehtäviä ei voi hoitaa puhelimitse tai sähköpostitse. HS 1.8.2010

Suomessa on meren rantaa, on satamia ja merellisiä perinteitä, mutta ei mitään näistä Rovaniemellä. Merellisesti, joko ammatillisesti tai harrastuksenaan suuntautuneet ihmiset asuvat hekin pitkälti rannikolla. Ammatillinen asiantuntemus on todellakin keskittynyt muutamiin keskuksiin, joista hallinnollisesti merkittävin on Helsinki. Syy tähän on valtiollisen päätöksenteon keskittyminen pääkaupunkiin, ei niinkään Helsingin poikkeuksellinen merellinen kulttuuri. Silti näin vähäväkiselläkin maalla on hyvä olla hallinnollinen keskus, missä tieto ja taito ovat nopeasti saavutettavissa, eivät vain etänä.

Harva mereen sitoutunut asiantuntija on valmis pakkaamaan elämänsä ja siirtymään Lappiin. Kokemuksesta voidaan jo todeta, että näissä siirroissa käy kovin usein niin, että institutionaaliseen muistiin tulee ilkeitä katkoksia. Tietenkin, jos kaikki Trafin työntekijät olisivat yhteen ääneen vaatineet muuttoa, kun Rovaniemellä asioiden hoitaminen merimiesten, satamien ja varustamoiden kanssa kävisi niin paljon helpommin. Nyt näin ei tainnut kuitenkaan olla.

Kun lisäksi otetaan huomioon, että eritoten Suomenlahti on äärimmäiseen vilkkaasti liikennöity meri ja sellaisena kovin ahdas ja vaarallinenkin, on mielestäni kovin kummallista, että edes suunnitellaan toimenpiteitä, jotka mitenkään heikentäisivät olemassa olevaa merenkulun turvallisuuden järjestelmää. Voi tietenkin olla, että joku on laskenut koko homman ja tämä säästää ihan tolkuttomasti rahaa vaarantamatta kohtuuttomasti Itämeren ja Suomen rannikon turvallisuutta. Minä en nyt vain ihan heti tätä liikettä ymmärtänyt, sen enempää kuin HS:nkään toimittaja.

Ehkä kuulemme asiasta lisää. Välikysymystä on turha odottaa, sillä kyseessä on aivan liian pieni byroo eduskunnan ihmeteltäväksi. Ketä kiinnostaa?