Näytetään tekstit, joissa on tunniste huumausaineet. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste huumausaineet. Näytä kaikki tekstit

torstai 7. toukokuuta 2009

Kalifornian talousahdingosta uuteen huumepolitiikkaan

Vaadittiin vain lama, että kukaan valtaa pitävä, laajalti tunnettu poliitikko uskalsi tätäkään ehdottaa: marihuana lailliseksi ja verolle!

New York Times: Schwarzenegger Urges a Study on Legalizing Marijuana Use.

Kyllä Ahnold itse. Schwarzenegger on saavuttanut valintakaton, hän ei siis enää voi asettua ehdolle Kalifornian kuvernööriksi. Kun NYT aiemmin tiedusteli miehen kiinnostusta Yhdysvaltain senaattiin (jonka rajoituksena toisin kuin presidentillä on 20 vuotta kansalaisena), vastaus oli, että ei tule tapahtumaan. Nyt Arnoldilla on 18 kuukautta aikaa tehdä jotain hyvää Kaliforniassa, joskin kannatusluvut ovat laman ja kroonisten rahahuolien takia tippuneet entisen presidentti Bushin tasalle (30:n tienoilla).

No Mitäpä tuosta kun kaverilla oikeasti leikkaa:
I think all of those ideas of creating extra revenues; I’m always for an open debate on it. And I think we ought to study very carefully what other countries are doing that have legalized marijuana and other drugs. What effect did it have on those countries? (NYT ibid.)
Eli tässä on nyt vain päänavaus tutkimukseen, mutta silti, voisiko tästä pikkuhiljaa alkaa aueta ihan oikeasti uudenlaista huumausainepolitiikkaa?

Asiaa ajavan organisaation, Drug Policy Alliancen, pj. Ethan Nadelmann tiivisti Schwarzeneggerin poikkeuksellisen avauksen todeten, että juuri politiikassa on ollut valtava pelko tarttua tähän aiheeseen. Huumausaineet kun liittyvät selvästi yhdysvaltalaisen yhteiskunnan ns. kolmanteen kiskoon.

Iso Arska on muuten sanonut, että saattaa kannattaa demokraattia seuraavaksi osavaltion kuvernööriksi, niin pahasti ovat nimittäin rullasukset menneet ristiin Kalifornian republikaanien kanssa. Näinpä on tuskin ihme, että tämäkin avaus lyötiin heti lyttyyn puolueen taholta.

Ei tämäkään Kalifornian budjettia pelasta, mutta saattaisi se pelastaa yhteiskunnan idiotismilta.

sunnuntai 15. maaliskuuta 2009

...meille jokapäiväinen huumeemme

Kovankin kiireen keskeltä on ihan hyvä palata perusasioiden pariin. Kun stressi painaa päälle ja töissä on melkoinen kiire, minä, kuten varmaan monet muutkin, nukun huonosti ja hoidan väsymystäni kofeiinilla. Kahvin voisi sanoa pyörittävän läntistä maailmaa (tämän luin kirjasta, mutta en sitä löytänyt muististani; kysykää, niin otan selvää).

Kahvin virkistävä vaikutus perustuu tietenkin kofeiiniin. Kannattaa muuten lukea koko tuo wikipedia-artikkeli. Se todellakin avaa silmänne, mikäli että tätä jo tienneet. Jos käytätte, niin tietäkää! Lyhyesti sanottuna tosin kofeiini on huumausaine, joskin kohtuullisen lievä sellainen. Näin ollen minä olen narkkari. Kahvia nimittäin pitää saada, päivittäin.

Kannattaa verrata ICO:n kantaan täällä.

Kun alkoholin kieltolaki sitä kokeilleissa maissa oli tunnetusti varsin epäonnistunut hanke, ja kun meillä kuitenkin on erinäisiä luvan varaisia sekä niistä vapaita stimulantteja (lapsikin saa ostaa kahvia kaupasta), voisimmeko me viimeinkin aloittaa keskustelun muita huumausaineita ohjaavasta politiikasta. Ensin The Economistin kanta asiaan (kiitos Michael!).

On totta, etten ehkä ole ihan tavis asian suhteen, sillä henkilökohtainen suhtautumiseni huumausaineisiin (ja kyllä kahvin sekä jossain määrin etanolin suhteen se on kovin ristiriitainen) on vallan kielteinen. En ole eläessäni polttanut tupakkaa enkä kokeillut muita "huumeita", vaikka tarjottu on, enkä koita. Se on kuitenkin oma henkilökohtainen päätökseni, joka perustuu varhaisnuoruuteni lukuharrastukseen. Tuolloin luin erinäisten aineiden vaikutuksista syövästä sydänkohtaukseen ja ties mihin ja päätin olla kokeilematta.

En kuitenkaan usko, että olen jonkinlainen yli-inhimillinen poikkeus, ja että "ne muut ihmiset" ovat heikkoja. Tieto näyttäisi kaikesta päätellen johtavan parempiin päätöksiin, ja lapsille ja nuorillekin osataan kertoa rehellisesti asioista. Nykyinen linja ei näytä toimivan ja holhous on jo lähtökohtaisesti varsin ongelmallista.

Mitä, jos taas yritettäisiin jotain muuta, eikä lyötäisi päätä seinään?