13 vuoden tauon jälkeen - My Dying Bride Suomessa

My Dying Bride esiintyi tänään Helsingissä Tuska-festivaaleilla. Aikaa oli tiukanlaisesti, enkä ollut varmasti ainoa, joka olisi voinut toivottaa Volbeatin muualle ja MDB:lle lisää tilaa. Tunnissahan ei montaa doom-rypistystä vetäistä.


Bändin uusi viulisti-pianisti Katie Stone päätti jättää bändin kiertueen alla, joten tilalle palkattiin häthätää uusi Shaun, Shaun Macgowan. Herralla oli tiukalti treenattavaa, joten voi todeta keikan menneen häneltä ihan mukavasti, joskin muutamia haperointeja molemmilla instrumenteillä tapahtui, yleensä vanhemman materiaalin kanssa.

Tästä huolimatta bändi oli iskussa, etenkin nykyinen basisti Lena oli varsin upea (joskin soittaa plektralla). Aaron oli pukeutunut violettiin kauluspaitaan ja mustaan kravattiin, ja näytti muutenkin takavuosia riutuneemmalta. Kun sitten keikan kliimaksissa Ihmiskunnan tuskaa kokiessaan hän vajosi polvilleen pää käsiensä suojaamana, oli tunnelma helteestä ja auringonpaisteesta huolimatta juuri se, mitä oli tultu hakemaan.

Andrew ja Hamish vetivät kitaraosuutensa oletettavan tiukasti ja nykyinen rumpali Dan Mullins hoiti niin nopeat kuin hitaatkin osat todella mallikkaasti. Niin ja Andrew'n fleda oli edelleen ennätyspitkä, joskaan ei Clawfingerin basistin mitoissa!

Settilista (ei ihan satavarma sellainen, mutta kuitenkin):

1. Fall With Me (The Lies I Sire)
2. Bring Me Victory (The Lies...)
3. From Darkest Skies (The Angel and the Dark River)
4. And I Walk With Them (A Line of Deathless Kings)
5. Turn Loose the Swans (Turn Loose the Swans)
6. She Is the Dark (The Light at the End of the World)
7. The Cry of Mankind (The Angel...)
8. My Body, a Funeral (The Lies...)

Ennakoin ilman googlea, että keikalla kuullaan tarkoin valittujen hittien ohella paljon uutta materiaalia. Ottan huomioon kappaleiden pituudet, näin kävikin. Aloitus oli kalseahko, ja selvästi yleisö oli paremmin mukana Swansin ja angelin biiseissä. Silti uuden levyn suosikkini Bring Me Victory sai porukan liikkeelle myös livenä. Oikeastaan edellisen albumin kappale And I Walk With Them oli keikan suvanto, sillä Swans räjäytti taas yleisön ja She Is the Dark'kin toimi vallan hyvin Suomen suvessa.

Hiljattain bändi veti tällaisenkin Leipzigissa kiertueen avauksessa. Lisänä olivat siis vain Catherine Blake (Songs of Darkness, Words of Light) ja The Dreadful Hours (The Dreadful Hours). Tällöinkään ei siis kuultu Crown of Sympathya tai A Sea to Suffer Inia tai mitään Like Gods of the Sunilta tai prosentilta. Tuo Catherine Blake ei mieltä kaivele, mutta Dreadful Hoursin olisin kyllä mielelläni kuullut. Toivottavasti tulevat pian klubikeikalle.

Kehityssivusto roinaa varten

http://sites.google.com/site/aarosahari/

Tuolla on musiikkia ladattavana, kunnes jaksan tehdä oikean sivuston soittimineen...

Mitä isoveli edellä sitä pienempi perässä?

Ruotsin valtiopäivät on päättänyt siirtää maan asevelvollisuudesta ammattiarmeijaan. Vuodesta 2014 lähtien maa käyttää vain ammattisotilaita. Jo tätä ennen luovutaan asevelvollisuudesta ja armeijaa ylläpidetään vapaaehtoisvoimin.

Ehkä tästä voitaisiin nyt ruveta keskustelemaan Suomessakin.

Suomalaisen ihmisoikeudet

Ystäväni lähtee linnaan.

Ystäväni lähtee vankilaan laskemaan tiilenpäitä.

Ystäväni rikos on ihmisoikeuksien kunnioittaminen.

Ystäväni rikos on valtion mielivaltaan sopeutumattomuus, ja siksi hän lähtee linnaan.

-

Kun hän sinne joutuu, otan asiakseni raportoida hänen kuulumisistaan. Onhan tämä hurjaa, että Suomessa (jonne kuulemma on lottovoitto syntyä!) ihminen voi pasifistisen, tasa-arvoisen ja inhimillisen vakaumuksensa takia päätyä vankilaan.

Kannattaa lukea nuo manifestit siitä, miksi hän tähän lopulliseen ratkaisuunsa päätyi. Kannattaa lukea ne ilman fasismia, perinteisten ennakkoluulojen kurimusta, ilman vihaa tai välinpitämättömyyttä.

Tämä asia koskee meitä kaikkia, vaikkemme me kaikki ehkä niin ajattelisikaan. Tässä on kyse suomalaisen yhteiskunnan itseisarvosta koko maailman silmissä. Tässä on kyse siitä, mitä me olemme ja miksi me haluamme tulla.

-

Yö ei ole pimeä päivä.

iTunes Is Broken: Apple Fix It!

Untypically I'm writing in English. This is solely because I sincerely hope that someone in Apple Inc. reads this and then helps add momentum to fix the horrendous flaws that are generally referred to as iTunes.

First and foremost on my list of nuisances is the almost unusable randomization parameter activated by the little crossed in the bottom:


This bugger claims to play songs randomly, BUT DOES NOTHING OF THE SORT! iTunes seems to love picking up songs and then playing the hell out of them, just like Finnish commercial radio (this I guess goes for other folks as well). Seriously, I have a good bit of experience on how the damned "top of the pops filter" goes on overkill and starts pumping the same songs over and over and over...

When I have a modest collection of 8000 (and then some) songs, most of which are carefully selected for my pleasure, and when I have taken the time to evaluate most of these on the players five star chart (one of the more useful features), I would really appreciate that when I play the playlist of all the really good (5 stars) songs (currently 668 songs) all those songs get a chance. Instead the damn thing goes on a rut all the time and starts repeating certain songs. Why?

I guess this works for teenybobbers or diletants, but it sure doesn't work for me. It would be really helpful if I could go on and adjust the randomization parameters. Steve J. could keep his moronic repeater and I could play a really random set of songs.

Secondly I wanna talk about collection management. I recently swapped to a more effecient MBPro. No not one of those new unibodied slabs, but a late run of an earlier model as this had the features I really dig (2 firewire ports for both the external drives and the pro audio I/Os and a matte display, a must for a traveling man such as myself). With my old MBP I really had to store most of my music collection on a peripheral FW drive as I wasn't about to use 50 Gbs of a total of 120 for music.

Guess what? Whenever I used iTunes without the drive and did something stupid like program updates, attaching an iPod, playing the wrong list of songs, the information for certain songs would corrupt bringing forth an ugly little exclamation mark next to the song the app couldn't locate. Brilliant!


Now I know Adobe is a market leader for reasons, but how difficult it is to include some kind of drive management protocol for iTunes and similar programs that knows when a certain drive isn't attached and just shows this, and most importantly goes away when it sees the drive again? This works just fine in Photoshop Lightroom. Evidently you guys weren't thinking of users who have a lot of music, or what?

Thirdly a minor gripe. Earlier I could adjust the width of information columns on iTunes as I saw fit. Then came along v. 8, and lo, the column showing times played (in Finnish Soittokerrat) Couldn't be minimized anymore:


In the picture above you might notice this new feature? Now as I have a lot of music, I don't gather up repeats for any songs, but even if I did, four numbers would probably suffice more than well. Infact three might do it, I mean 999 times played? But no, I can't possibly optimize the field to any such width as iTunes won't allow anything that would compromize the full title bar of Soittokerrat to be shown.

Again minimizing these fields so that the titles become trunkaded might have perplexed some folks. I don't know, but for me it was paramount. As a former library worker (I'm not a librarian), I'm accustomed to having a lot of information on the screen. I can set up the order, so I know what's where. I never use the fancy Cover flows as they limit the amount of available information that I can use to order and filter things as I see fit. Now I could do this before, can I please do it again, Apple?

For all the nice stuff I can do with my MBP and the down right amazing quality of progs like Logic Pro 8 that I constantly use, iTunes is a pain in the &##. Cheers!

Tietäkää edes tämä oikeuksistanne

Michael esitteli asian, mutta levitetään nyt vähän sanaa!

Kun sensuuria ei kutsuta sensuuriksi, ei se sitä nähtävästi ole?

EFFI on valittanut asiasta.

Siis lyhyesti: tuomarit ovat jättäneet selvittämättä perustuslailliset tekijät valituksen yhteydessä ja todenneet vain, ettei niillä ole merkitystä. Silti, ainakin periaatteessa, perustuslain pitäisi ohittaa muut lait konfliktitilanteissa.

Masentavaa tavaraa.

Sylttytehtaalla tavataan

Suomalaisille vaaliehdokkaille on tunnetusti ollut vaikeaa ymmärtää, että vaalirahoitus on julkista. Täällä kaverini tekemä pikaselvitys (niin ja vielä lomalta ulkomailta) eurovaaleissa läpi menneiden rahoituksen julkistamisesta.

Toivottavasti saamme pian Itälän Pietikäisen ja Revonkin massit näkyviin.

Tätä tarkoittaa kansalaisvalvonta, ja sitä pitäisi saada lisää. Me kaikki olemme osallisia yhteisessä projektissamme, jota myös yhteiskunnaksi kutsutaan. Meidän kaikkien pitäisi siis myös osallistua edunvalvontaan; tai ruveta erakoksi luodon nokkaan tai metsän siimekseen.

Sailing the Seas of Love

"EU-kriittisten" voittoa hehkutellaan nyt kovasti. Soinista tuli, yllätys-yllätys, Suomessa vaalien ääniharava. Samalla on syytä huomata, että vihreät etenivät samalla, kun SDP otti takkiin. Ottamatta sen tarkemmin kantaa puolueohjelmiin tai muuhun ns. sisältöön, saanen todeta, että nyt etenivät ne, jotka ovat pitäneet itsestään ääntä. Passivoituneen ja poliitikkojen ei-tästä-tässä-voi-puhua-kun-siitä-on-sovittu-hallitusohjelmassa -kommentteihin kyllästyneen kansan saa näköjään liikkeelle pitämällä ääntä itsestään.

Olisikohan siinä mitään, että siirtyisimme politiikkaan, jossa aivan avoimesti puhuttaisiin asioista ja pestäisiin sitä poliittista likapyykkiäkin ihan julkisesti. Nämä nyt kuitenkin ovat yhteisiä, tärkeitä asioita (och de många människor som intr fick veta...) . Kun puolueet kieltäytyvät avoimesta politikoinnista, jää monelle ihmiselle helposti sellainen tunne, ettei asioihin voi vaikuttaa, kun ne kuitenkin tekevät päätökset kabinetissa peltilehmänkaupoilla. Asiaa ei tietenkään auta se, että mieltänsä osoittamaan vaivautuneille todetaan näiden olevan väärässä ja myöhässä. Ei yhteisissä asioissa voi olla myöhässä, jokaisen lain voi muuttaa, sitä varten teille, kansanedustajat, maksetaan verovaroin palkkaa.

Vastaus ei myöskään voi olla se, että liity pentu puolueeseen ja ota kiltisti paikkasi rivissä. Puolueita on perustettu ja niitä on lakkautettu. YKSIKÄÄN suomalainen nyt toimiva puolue ei ole korvaamaton tai ikuinen. Vähänpä keskinäisten ristiriitojen repimä Vanhas-Korhos-Keskusta muistuttaa Kyöstin kunnian päivien Maalaisliittoa, eikä SDP:kään ole lähelläkään sitä puoluetta, joka mursi kerta rysäyksellä maamme puoluekartan 1907. Puolueiden pitää muuttua, tai ne katoavat. Toisaalta harva näki SMP:n toisen tulemisen. Näiden joukossa oli tietenkin Timo itse.

Uudet puolueet voivat ymmärrettävästi helpommin käydä taistoon, vaikka tuulimyllyjä vastaan jos niikseen tulevat. Olisikin ehkä oppimista tällaisesta joustavuudesta. Kansa ei edusta puolueita, eivätkä puolueet ole uskollinen poikkileikkaus kansasta. Tämän kun poliitikotkin ymmärtäisivät.

Esimerkkimme Ruotsista:

Tukholma. Piraattipuolue seilasi Ruotsin EU-vaaleissa perinteisen puoluekentän ohi ja saalisti yhden paikan EU-parlamentista. Puolue sai yhteensä 7,1 prosenttia äänistä.

Piraattipuolueen lisäksi illan suuria voittajia olivat ympäristöpuolue sekä hallitukseen kuuluva kansanpuolue. Molemmat saivat yhden lisäpaikan Brysselissä. Ympäristöpuolue lähes tuplasi kannatuksensa edellisistä EU-vaaleista. Se sai 10,8 prosenttia äänistä.

Vaalien suurin häviäjä oli EU-kriittinen Junilistan, joka menetti kaikki kolme paikkaansa. Myös vasemmistopuolue menetti yhden paikan.

Ruotsin suurimmat puolueet, sosiaalidemokraatit ja maltillinen kokoomus, saivat edellisten EU-vaalien tapaan suhteellisen alhaiset kannatuslukemat, mutta onnistuivat säilyttämään paikkansa. Sosialidemokraatit jatkoi suurimpana puolueena viidellä paikallaan. Suurta eroa hallituspuolueiden ja opposition välille ei vaaleissa muodostunut.

Ruotsalaisten äänestysinto kasvoi edellisvaaleista alustavasti kuusi prosenttiyksikköä 43,8 prosenttiin. (STT 7.6.2009)

Siis: EU-kriitikot saivat köniin, piraatit ja miljövändit saivat valtavan kannatushyöyn, ja kansan äänestysinto nousi. On muistettava, että Suomessa äänestysinto laski entisestään. Tiedot YLE:n palvelusta. Soini muuten jäi Jäätteenmäen ääniennätyksestä viiden vuoden takaa, ja mitä tekikään jälkimmäinen ennen parlamenttikampanjaansa, herätti suuria tunteita suuntaan jos toiseen.

Populismi tuo ainakin tunteita pintaan ja nostaa keskustelua. Kuinka tämä sitten on huono asia?

Lopuksi vähän henkilökohtaisempi huomio. Kävin äänestämässä, koska käyn aina äänestämässä (kasvatukseni peruja), ja onhan piirini äänestyspaikka kirjaimellisesti naapurissa. Äänestysstrategioista kannattaa muuten (ihan näin jälkikäteenkin) käydä katsomassa Lasse Pitkäniemen yhteenveto.

Olen äärimmäisen pettynyt kaikkiin Suomen poliittisiin puolueisiin. Ne eivät mielestäni tällä hetkellä puolusta ihmisten oikeuksia, vaan ajautuvat hitaasti liukkaan mäen niskaa pitkin kohti meille suomalaisille selkärangasta tuttua tsaristista kontrollia, missä vain se, mikä on erikseen sallittua, ei ole kiellettyä, ja sekin vain toistaiseksi. Arvatkaapa, poliitikot, löysinkö joukostanne yhtään ääneni arvoista ehdokasta?

Aallon uljaat Kotkan torilla

Palasin Tampereelta kolmella junalla Kotkaan juuri ajoissa soundcheckiä varten keskiviikkona. Soitimme Kotkan torilla Kymijoen lohisoiton avajaistilaisuudessa. Kyseessä oli ilmaiskonsertti ja puheita. Uljaat vetivät aivan uuden setin, kokonaista seitsemän biisiä:

• Sanoja vain
• Tuulien tanssi
• Mustaa taikaa
• Sata päivää ja yötä
• Routamaan taika
• Antaa jokien tulvia
• Meri on kaunis

Sata päivää ja Meri ovat tietenkin viime kesän hittejä, mutta nyt oli sitten "treenattu" uusia kappaleita. Koko bändin yhteiset treenit rajoittuivat sitten keskiviikon lämppäreihin. Tämän huomioon ottaen meni ihan hyvin.

Keikka-arvostelu: Bruce Springsteen and the E-Street Band Tampereen Ratinan stadionilla 2.6.

Työväen sankari kohtasi omansa Ratinan kentällä! Tai no ainakin stadionrockin kova keikkaveteraani hoiti hommansa Tampereella. Me olimme sitä todistamassa noin 25 metrin päässä lavasta, eli ei aivan sylkyetäisyydellä siis.

Jonotustekniikkamme osui lähes nappiin ja vain hetken seisoskelun jälkeen olimme sopivasti takaporttien tuntumassa ja saimme paikat karsinan taka-aidalta. Kuuleman mukaan porukkaa oli saapunut jonoon jo sunnuntaina, mutta minä taasen saavuin Kotkasta. Bussimatka kesti vaivaiset neljä ja puoli tuntia.

Springsteen et co. osaa hommansa ja Ratinassa kuultiin ja nähtiin niin rautaisen varma show, ettei parempaa saa edes Vegasissa. Pienet yksityiskohdat, kuten kummalliset T:n muotoiset (väärinpäin tosin) videonäytöt, oli hiottu tarkalleen pomon tarpeisiin tehon maksimoimiseksi. Tietenkin keikka kesti tyypilliset lähes kolme tuntia, mikä tarkoittaa muutamaa suvantoa ja uutta nousua.

Tässä on settilista.

Uutta materiaalia oli tosiaankin vain vähän mukana, ja hyvä niin, sillä selvästi se ei yleisöä aivan tuhottomasti sytyttänyt. Huomionarvoista on myös suurten slovarien puute. Ei Riveriä, ei Atlantic Cityä, ainoastaan vähän retrommat Outlaw Pete ja (arvostelijan kiittämänä) The Ghost of Tom Joad. Oma tulkintani on, että pomo havaitsi yleisön kaipaavan vauhtia ja sääti settiä sen mukaisesti. Yleisöraadista valittiin kuitenkin laulut Cover Me, Because The Night, sekä Thunder Road, vaikka slowarilappujakin oli lavalle kannettu.

Todellinen ylläri oli lapulta lisäksi nostettu The Dark End of the Street, jonka alkuun Bruekin herkistyi muistelemaan omien syrjähyppyjensä tuottamaa tuskaa. Tietenkin encoreen pääsi myös kohtuullisen naurettava (etenkin noin 6-minuuttisena yleisönlaulatuksena) Santa Claus. Only in Finland.

Iloisesti minut yllätti Jay Weinberg, Maxin poika, joka nuorena kahdeksantoistavuotiaana kollina klaarasi todella mallikkaasti osansa, Brucen kannustaessa ja välillä yllyttäenkin: Help me out Jay! Todellakin pätevää.

No, keikan jälkeen saimme yöpaikan boffaustutun sohvalta, joten sain siinä neljä tuntia untakin. Juna kotiin (ensimmäinen kolmesta Tampere-Tikkurila-Kouvola-Kotka) lähti 05:33. Kotkassa odotti sitten oma Aallon uljaiden keikka torilla. Siitä lisää myöhemmin!