lauantai 9. helmikuuta 2013

Vielä kerran kiellon päälle – Go Ravens!

Serkkupoika ehti ensin!

Minun on silti pakko kirjoittaa ajatukseni julki, sillä sen verran hurjaa tämä on ollut. Tämän jälkeen en sitten taas puhu pitkään aikaan jalkapallosta, sillä Ravens on maailmanmestari, kausi on ohi, ja minun on syytä keskittyä väitöskirjaani...

Miten on mahdollista, että Baltimore Ravens voitti Super Bowlin? Joukkue oli varsin keskinkertainen numeroiltaan läpi kauden (hyökkäystilastot, puolustustilastot). Kun NFL:n asiantuntijat ennustivat finaalin tulosta, vastakkain olivat ne, jotka halusivat uskoa kohtaloon (Ravens), ja ne, jotka uskoivat numeroihin (49ers). Itse muuten kuuluin läpi tammikuun jälkimmäiseen ryhmään ja ennakoin aikanaan, että 49ers tämän kauden korjaa. Onnekseni olin väärässä.

Tässä on yksi selvästi finaalissakin näkynyt tilasto: NFL Team opponent red zone scoring percentage (TD only). Kaikilla Ravensia vastaan asettuneilla joukkueilla oli vaikeaa tehdä maaleja, vaikka 20 jaardin päähän pääseminen olikin helppoa. Ravensin puolustuksen heikkous oli sen keskusta läpi kauden. Tämä teki etenemisestä helppoa heittäville joukkueille, mutta tilan loppuessa kentän päässä tilanne muuttui. 49ers taas oli selvästi heikompi tässä suhteessa. Kun Ravens antoi paljon jaardeja, sen laskennallinen tulos oli selvästi heikompi (vasta kahdeksas jatkosarjassakin!), mutta puolustus jäädytti vastustajat tarvittaessa. Tätä pelkät yleiset numerot eivät näytä.

Toinen asia on hyökkäys. Joukkue oli kriisissä kaudella ja Cam Cameron sai talvella kenkää hyökkäyksen koordinaattorin tehtävistä. Tuolloin puhuttiin joukkueen kyvyistä pärjätä, kun Jim Caldwell astui puikkoihin – ja vapautti Joe Flaccon tekemään, mitä lystää. Tulokset muuttivat joukkueen hyökkäyksen. Tai antoivat sille mahdollisuuden toimia, kuten oli tarkoitus ollut alunperinkin. Kannattaa muistaa, mitä alkukaudella tapahtui!

Amerikkalainen jalkapallo on edelleen se laji, jossa minä tahansa sunnuntaina saattaa tapahtua mitä tahansa. Näin nytkin. Baltimore Ravens liittyy siis NY Giantsin ja Green Bay Packersin joukkoon ryhmänä, joka sai hommansa toimimaan juuri oikealla hetkellä. Tilastoissa trendi on siis syytä muistaa keskiarvon rinnalla.

Nyt, kun suosikkijoukkueeni on voittoisa, ja lake trout on syöty (oli hyvää, mutta haisi pahalle), on aika keskittyä muihin asioihin. Vuosi 2012 tulee jäämään henkilöhistoriaani aika hurjana tapauksena (Sotahuudon voitto, jatko-opintojen aloittaminen, Ravens), joten ehkä nyt jotain vähän arkisempaa?

Hyvää alkanutta vuotta kaikille!

Ei kommentteja: