keskiviikko 30. maaliskuuta 2011

Sinustako omakotiasuja?

Arvostatko tilavaa asumista? Haluatko omaa rauhaa ja ison pihan, jossa kasvattaa vaikka omenoita? Haja-asutusalueella lähellä luontoa? Historiallinen maalaistalo, isot piharakennukset varastoksi, puuhatilaksi tai jopa kesävieraita varten? Kuulostaako hyvältä?

Mietipä toisenkin kerran...

Oletko kätevä käsistäsi? Luonnistuvatko puutyöt, ikkunankorjaus, putkityöt? Vesipohjan eristäminen harrastuksena ja lakisääteinen viemäriremontti Itämeren hyväksi? Neljänneshehtaarin nurmenleikkuu kahdesti viikossa parisuhdeterapiaan, risusavotta kahdesti vuodessa ja lämmityspuuta viisi kuutiota?

Niin,

Olen nyt vuodesta 2008 asunut äitini suvun perintömailla, 1850-luvulla rakennetussa maalaistalossa, perifennomaanisen idyllin keskellä ja olen jotakuinkin kurkkua myöten täynnä omakotiasumisen ihanuutta. Miksi?

Toissavuonna satoi – paljon. Syksyllä vesieristeet pettivät, viemäri tukkeutui ja kellari täyttyi harmaavedestä. Mikäli et tiedä mitä se on, niin salli minun kertoa. Kaikki vessasta ja tiskialtaasta alas vetämäsi päätyy kaupungissa viemäriverkkoon ja lopulta vedenpuhdistamolle, missä alan ammattilaiset käsittelevät nestemäiset jätteesi (ja ne muutamat kiinteätkin) asiantuntevasti ja mikä parasta näkymättömissä ja eritoten nenäsi ulottumattomissa. Täällä se menee toisin. Nämä samat jätökset päätyvät maahan kaivettuun sammioon ikkunani edessä, missä ne hajoavat löyhkääväksi mustan harmaaksi liuokseksi.

Olet todella elänyt vasta kun olet saanut kahlata nilkkaa myöten omassa "jäämistössäsi" nenääsi pidellen ja vaurioita arvioiden.

No tähänhän homma ei jäänyt. Ostettuani tänä talvena jo 1000 litraa värjättyä dieseliä (siis kevyttä polttoöljyä) ajattelin, että tällä mennään talven selän yli. Väärin! Eilen illalla havaitsin talon kylmenneen huomattavasti, eikä ihme, sillä tankki ammotti tyhjyyttään, minkä selvittämiseen tosin tarvittiin reissu läheiselle huoltoasemalle, sillä tuohon kuusikymmentäluvun säiliöön ei ole mitään mitta- tai peilausmahdollisuutta ole asennettu. Jep.

Jotta homma ei menisi liian helpoksi samanaikaisesti vesiputki talomme liitännän vieressä oli roudan raihnaistamana sanonut työsopimuksensa irti. Juuri nyt vesilaitoksen herrat ovat linjan kimpussa ja minä vältän lisäharmaaveden tuotantoa. Tämä oli muuten toinen kerta, kun näin käy minun aikanani.

Tämä on väliaikainen ratkaisu, ja kun jotain tällaista käy, sitä muistaa miksi. Tosiasiassa omakotiasumisessa on paljon ihania puolia, mutta on siinä niitä vähemmän mairitteleviakin. Tämä on hyvä muistaa, etenkin kun metsästää sitä oman kodin unelmaa.

Omani on keskellä kaupunkia kerrostalossa.

2 kommenttia:

Mari(nadi) Koo kirjoitti...

Tunnustan, ettei minusta olisi omakotitalosta huolehtimaan :)

Lainasin tekstiäsi Kulutusjuhla-blogiin.

Aron Viestitin kirjoitti...

Haja-asutusalueella olet omillasi niin hyvässä kuin pahassa.