Todellisen tasa-arvon jäljillä

Tästä jutusta voi taas saada nenilleen, mutta tulkoon jos on tullakseen. Tasa-arvokeskustelu on minustakin tuntunut osittain nyrjähtäneeltä. On asioita, joista saa ja pitääkin puhua, ja asioita, jotka ovat niin pahasti tabuja, ettei niitä saisi edes ajatella.

Näiden asioiden jäljillä on lisensiaatti Pasi Malmi perjantaina tarkastettavassa väitöksessään Discrimination against Men – Appearance and Causes in the Context of a Modern Welfare State Lapin yliopistosta. Asiasta lisää Pravdassa artikkelissa Väitös: Lähes jokainen mies kokee sukupuolisyrjintää.

Malmi nostaa esille muun muassa sen, että tasa-arvotilastojen julkistamisessa ei tuoda miehiin kohdistuvaa syrjintää naisiin kohdistuvaan nähden riittävästi esille, vaikka yli kolmannes tasa-arvovaltuutetuille tehdyistä valituksista tulee miehiltä. Miehet eivät Malmin mukaan tiedosta ongelmaa samalla tavalla, eivätkä myöskään osaa sitä naisten tavoin käsitellä.

Erityisesti tämän pitäisi kiinnittää huomiota:

Sen sijaan asevelvollisuudesta ei ole edes käyty kunnollista tasa-arvokeskustelua, vaikka asevelvollisuus laittaa miehet naisia huonompaan asemaan.

Kuten ei Malmikaan, en minäkään halua vähätellä kenenkään kokemuksia, sillä mikään, kehenkään kohdistuva väkivalta ei ole hyväksyttävää. Mietin vain, voisiko avoimempi keskustelu tuoda jotain uutta tähän tilanteeseen.

Viimevuotisten tietojen mukaan 65 % ikäluokan miehistä suorittaa yhä asevelvollisuuden tässä maassa. Tämä tarkoittaa sitä, että kaksi kolmesta miehestä alistuu järjestelmään, jonka yhteiskunnallisista arvovaikutuksista sukupuolisuhteissa ei ole kattavaa tietoa. Kuten Malmin väitöskirjan, joka on toivottavasti hyvä, ja päätyy sellaisena päättäjien tietoon, tapauksessa, voi vain toivoa, että keskustelu avautuu paremmalle, tutkitulle tiedolle sukupuolisista suhteista. Vallitseva käsitys ei tarkoita oikeaa käsitystä.