keskiviikko 12. tammikuuta 2011

Lisää kalansyönnistä

WWF asettuu uudessa kalaoppaassaan tukemaan MSC-sertifikaattia. Suomessa on järjestön mukaan tällä hetkellä saatavilla 13:ta kalalajia sertifioinnilla. Yleissäännöt ovat nämä:


Osta ensisijaisesti:
1. kotimaista kalaa
2. pienikokoisia lajeja
3. MSC-merkittyä kalaa

Oppaassa kalat on jaoteltu vihreään, keltaiseen ja punaiseen niiden uhanalaisuuden ja pyynnin ympäristöystävällisyyen perusteella. MSC-sertifiointi nostaa kalan automaattisesti vihreään ryhmään, eli luottoa tälle järjestelmälle annetaan (ks. aiempi postini aiheesta linkkeineen).

Listalle on päätynyt tällä kertaa 56 lajia, jotka edustavat tyypillistä suomalaisen kaupassa kohtaamaa tarjontaa varsin kattavasti (poikkeuksiakin on). Syytä on myös ottaa huomioon alueelliset vaihtelut kalakannoissa, eli aivan näin yksinkertaista tämä ei ole, mutta perusasiat ovat tässä hyvin hallussa. WWF:n sivuilta saa ladattua kevyen taskuversion pdf:nä, eli se vaan kännykkään mukaan, niin voi kaupassa alkaa tehdä parempia ratkaisuja.

Hyviä valintoja ovat:

1. Ahven (Suomen kansalliskala ja maukas sellainen)
2. Kilohaili (muttei sardelli)
3. Hauki
4. Kampela
5. Karppi
6. Kuha
7. Kuningasrapu
8. Kuore
9. Lahna
10. Made
11. Muikku
12. Inarin nieriä (huom. saimaannieriä on äärimmäisen uhanalainen)
13. Euroopassa kasvatetut tai käsinpoimitut osterit
14. Joki- ja täplärapu
15. Kiertovesijärjestelmässä KASVATETTU sampi (luonnonvarainen sampi on uhanalainen ja osittain jo kadonnut laji eli tarkista kaviaarisi)
16. Seiti (mielellään Barentsimereltä ei Pohjanmereltä)
17. Peledsiika (muttei paikallinen)
18. Silakka
19. Kavatettu sinisimpukka (luonnonvaraisen keruu vahingoittaa vesistön pohjan eliöstöä
20. Suutari
21. Särki
22. Säynävä
23. Vain MSC-merkitty tonnikala (pyyntiä rajoitettu ja valvottu)
24. Turska (vain Barentsimeren ja Itäisen Itämeren populaatiot)
25. Muuten kuin pohjatroolilla pyydetyt mustekalat

Vastaavasti näitä tulisi välttää syömästä:

A. Ankerias (erittäin uhanalainen)
B. Hait ja rauskut (voimakas ylikalastus)
C. Villi piikkikampela ja pohjatroolattu punakampela (voimakas kalastus ja pyynnin haittavaikutukset)
D. Trooppisten merten katkaravut (valvonnan puute, pyynnin ja kasvatuksen haittavaikutukset)
E. Chileläinen ja turkkilainen kirjolohi (kasvatuksen ekologiset haittavaikutukset)
F. Kissakala (voimakas kalastus ja elinpiirin tuhoutuminen pohjatroolauksessa)
G. Kultaotsa-ahven (ylikalastus)
H. Chileläinen lohi (kasvatuksen ekologiset haittavaikutukset)
I. Meriantura (pohjatroolipyynnin haitat biofäärille)
J. Kasvatettu meribassi (kasvatuksen ekologiset haittavaikutukset)
K. Merikrotti (herkkä liikakalastukselle kuten muutkin syvänmeren lajit)
L. Miekkakala ja marliini (liikakalastus, mm. urheilukalastus)
M. Pohjatroolatut mustekalat (kuten aiemminkin pohjatrooli on todella huono ratkaisu mihinkään paitsi merten tyhjentämiseen)
N. Saimaannieriä (erittäin uhanalainen)
O. Niilinahven (voimakas kalastus ja riittämättömät hoitotoimenpiteet)
P. Puna-ahven (kasvava kalastuspaine, syvänmeren laji)
Q. Villi ruijanpallas (voimakkaasti ylikalastettu)
R. Villi sampi (kaikki lajit vähintäänkin uhanalaisia)
S. Villi sinisimpukka (pyynnin ympäristövaikutukset)
T. Villi taimen (äärimmäisen uhanalainen)
U. Tilapia (kasvatuksen ekologiset haittavaikutukset)
V. Tonnikala (ellei MSC)
W. Pohjanmeren turska (pyynnin ympäristövaikutukset ja kalakannan sietokyky)

Aika rankkaa luettavaa siis.

Ei kommentteja: