sunnuntai 30. tammikuuta 2011

Musta talvipäivä...

...ainakin hiirille taloni rakenteissa

Noin vuoden kellarini portaalla on jököttänyt yksinäinen, viritetty hiirenloukku, sellainen moderni musta härpäke, josta ei oikein ota selvää. Aina ohittaessani sen olen ajatellut, että noinkohan tuo kapistus edes toimii – hiiert olen kyllä kuullut illan hiljaisina tunteina seinissäni telmimässä. Mainoksen perusteella tuossa muovisessa loukussa pitäisi olla jotain vastaansanomattoman viehättävää, mutta tokko nuo Mussalon maatiashiiret ovan siitä kiinnostuneet.

Noh, nythän kävi niin, että joko alkoi loukko maistua tai sitten talvi on vienyt loputkin ruuat laihojen nälkiintyneiden jyrsijöiden mahoista, sillä viimeisen vuorokauden aikana loukullani on käynyt flaksi, ei kerran vaan kahdesti!

Onhan tämä hippasen makaaberia, mutta mieluummin näin kuin pesä ruokakomerossani. Ohessa kuva:

Synkkä matka kellariin käy hiirulaisen tie
Nälkä vatsaa kurnii, paukkuu pakkanen
Vaan tuoksu tuo kummallinen avun tuo lie
Hiipii hiirulainen hämärään, sen viikset väräjää
Kumma kansi kohollaan huokuu harmaa hahmo
Vastustaa ei voi, vaikka jänne kylmä särähtää

2 kommenttia:

Tuomo Keskisaari kirjoitti...

Eläimiä ei vahingoitettu kuvauksissa - jos nyt ei kuolemaa oteta laskuihin.

Aaro Sahari kirjoitti...

Eläimiä ei kuvauksissa vahingoitettu. Vahinko oli jo tapahtunut.