Valtiollisen historian museo, osa 1.

Joukko suomalaisia jääriä, etunenässä itse Veijo Meri, on jättänyt eilen valtioneuvostolle ehdotuksen Suomen valtion historiaa esittelevän museon perustamisesta. Museoliitto ei ole vielä asiaa kommentoinut, mutta aiheesta on alalla työskenteleviä tiedotettu seuraavasti:

Joukko arvovaltaisia kansalaisia ehdottaa, että Suomeen perustettaisiin
valtiollisen historian museo. Ehdotuksen allekirjoittajien mielestä
museo tulisi vihkiä Suomen itsenäisyyden saavuttaessa sadan vuoden iän
vuonna 2017. Ehdotus jätettiin Valtioneuvostolle 20.1.2009.

Tavoitteena on, että museo antaisi kokonaiskuvan Suomen valtion
rakentumisesta. Museon tulisi kertoa valtiollinen historia
esihistoriasta nykypäiviin. Ehdotuksessa arvostellaan, että nykyään
Suomen valtion rakentumisesta ei saa selvää julkista kuvaa sen paremmin
kotimainen yleisö kuin ulkomainen kävijäkään.

Museon perustaminen olisi allekirjoittajien mielestä kunnianosoitus
sille suomalaisten sukupolvelle, joka kävi läpi sotien vuodet
1939-1945, jälleenrakensi maan ja loi pohjan nykyiselle hyvinvoinnille.
Historian eri vaiheet olisi museossa tuotava esille tasapainoisesti ja
tasapuolisesti.

Ehdotuksen on allekirjoittanut 28 kansalaista. Mukana ovat esimerkiksi
akateemikko Veijo Meri, ministerit Heikki Haavisto, Jaakko Iloniemi,
Kalevi Kivistö, Ole Norrback, Jaakko Numminen ja Pär Stenbäck sekä
SAK:n puheenjohtaja Lauri Ihalainen. (Museoposti, Suomen museoliitto)

Suutari voisi taas koittaa pysyä lestissään. Niin, ja meillähän on jo yksi kansallinen museo hoitamassa jotakuinkin juuri tätä tehtävää, mutta tämä ei näköjään kelpaa. Ja miksi kelpaisi, kun siellä ei kerrota valtiollista historiaa esihistoriasta nykypäiviin. Saanen huomauttaa, että nykyisen Suomen valtion alueella ei edellä mainittuna ajanjaksona ole ollut minkäänlaista valtioksi miellettävää ennen niin sanottua keskiaikaa, joten olisi täysin anakronistista projisoida jotain vain sata vuotta olemassa ollut yhteiskunnallista konstruktiota näin kauas historiaan.

Ottaen huomioon edellä lainaamassani postissa mainitut kansalaiset (medborgare) en tietenkään voi olla yllättynyt tällaisesta vedosta. Varmaa on se, että Valtion satavuotisjuhlien eittämättä lähestyessä (enää 3241 päivää), tällaiset mielenilmaisut yleistyvät.